tiistai 12. marraskuuta 2013

tietovisa

Hei rakkaat lukijat! Nyt on tullu taas aika, kun jakso on lopuillaan ja tämä blogi taas hiljenee ainakin toistaiseksi. =(  Tähän loppuun haluaisimme tehdä pienen tietovisan ja jonka avulla voitte testata taitojanne. ;)

1. Mikä on suurin maailman uskonto?
A) Kristinusko
B) Hindulaisuus
C) Islam

2. Ketä on kristinuskossa eniten?
A) Protestantteja
B) Ortodokseja
C) Katolisia

3. Mistä kristinusko sai alkunsa?
A) Rooman valtakunnasta
B) Suomesta
C) Kiinasta

4. Mikä tai mitkä olivat kristittyjen vainojen syyt?
A) Ulkonäkö
B) Uskonnolliset, poliittiset ja eettiset epäluulot
C) Kristittyjen huonot taistelutaidot

5. Kuka oli Nero?
A) Tiedemies
B) Suutari
C) Keisari

6. Mitä merkittävää tapahtui Konstantinolaisessa käänteessä vuonna 313?
A) Nahan hinta aleni
B) Kristityille uskonnonvapaus
C) Kristityt karkoitettiin Roomasta

7. Mitä kirkko ei tarkoita?
A) Rakennus
B) Koirarotu
C) Uskontoryhmä/yhteisö

8. Minä vuonna kirkko erosi idän ja lännen kirkoiksi?
A) 1054
B) 2003
C) 652

9. Mikä oli lännen kirkon pääkeskus?
A) Lontoo
B) Konstantinopoli
C) Rooma

10.Milloin oli sydänkeskiaika?
A) n.200-600
B)n. 1000-1300
C) n. 1600-1900

11. Kuka on paavi?
A) Jeesuksen poika
B) Katolisen kirkon johtaja
C) Patriarkan velipuoli

12. Mikä oli reformaatio?
A) Uskonpuhdistus
B) Tiivistelmä
C) Katolilainen kirkko rakennus

13. Mistä maasta reformaatio alkoi?
A)Yhdysvallat
B) Sveitsi
C) Saksa

14. Mikä näistä ei ole prostestanttinen kirkko?
A) Luterilainen kirkko
B) Ortodoksinen kirkko
C) Anglikaaninen kirkko

15. Missä maassa on paljon vapaakirkkoja?
A) Suomi
B) Intia
C) Yhdysvallat

Kiitos osallistumisesta!  oikeat vastaukset löydät alapuolelta! Jos saat yli 10 oikein, olet varsinainen uskontotietäjä;)




 a, c ,a,b,c,b,c,a, b, b, a, b









 Haluamme kiittää teitä kaikkia ihania lukijoitamme! Palaillaan taas ja hyvää joulun odotusta!! <3

perjantai 8. marraskuuta 2013

Ortodoksi ja katolinen

Moikka kaikki ihanat lukijat ja anteeksi parin päivän postaustauko.
Päätin tulla postaamaan teille ihan vain yleisesti tietoa ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta, sillä postasimme pari päivää sitten kirkkojen väliset erot, mutta vaikea on ymmärtää eroja jos ei ymmärrä mitä kyseiset sanat tarkoittaa! :)

Ortodoksisella kirkolla(kreikkalaiskatolinen kirkko) tarkoitetaan kristillistä kirkkoa johon kuuluu yli 270 miljoonaa jäsentä. 

Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista sijaitsee Venäjällä, Balkanin niemimaalla ja Lähi-idässä. Vanhastaan kreikkalaiskatolisella kirkolla tarkoitettiin yhteisen katolisen kirkon itäistä, bysanttilaista haaraa erotukseksi katolisen kirkon läntisestä eli roomalaiskatolisesta haarasta. Termiä kreikkalaiskatolinen kirkko ei juuri enää käytetä, koska sille on Suomessa 1900-luvun lopussa yritetty vakiinnuttaa toista eli uniaattikirkon merkitystä
Ortodoksinen kirkko ei ole samalla tavoin yhtenäinen kuin esimerkiksi katolinen kirkko, vaan pikemminkin erilaisten kirkkojen yhteenliittymä. Ortodoksisten kirkkojen ryhmään lasketaan varsinaisen ortodoksisen kirkon lisäksi myös orientaaliset ortodoksiset kirkot sekä itäsyyrialainen Idän apostolinen kirkko. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu viisitoista itsenäistä paikalliskirkkoa. 

HISTORIA 
Ortodoksinen kirkko katsoo olevansa sama kirkko, jonka Jeesus ja apostolit perustivat ja joka toimi 300-luvulta lähtien Rooman valtionkirkkona. Valtionkirkossa oli viisipatriarkkaa viidessä kaupungissa: Jerusalemissa, Antiokiassa, ,Roomassa,  Aleksandriassa ja Konstantinopolissa (nykyinen Istanbul).
Ortodoksisen ja orientaalisten kirkkojen ero alkoi tapahtua 400-500-luvuilla, jolloin orientaaliset ortodoksiset kirkot alkoivat irtaantua Itä-Rooman valtionkirkon kristologisista linjauksista. Kiistassa oli kyse erosta patriarkka Nestorioksen esittämän kristologisen näkemyksen, jonka mukaan Kristus oli erikseen jumalainen ja inhimillinen olento, ja ortodoksisten kirkkojen näkemyksen välillä, jonka mukaan Kristus oli samanaikaisesti jumala ja ihminen. Orientaaliset kirkot kuten Armenian apostolinen kirkko ja Egyptinkoptilainen kirkko omaksuivat oman monofysiittisen(=Monofysitismi oli kristillinen antiikin aikainen oppi, jonka mukaan Kristus ei ole sekä ihminen että Jumala, vaan hänellä on vain yksi, jumalallinen luonto) tulkintansa joka korosti Kristuksen jumaluutta.Islamin leviämisen myötä ja Bysantin menettäessä alueita kasvavalle kalifaatille nämä kirkot joutuivat Bysantin vaikutuspiirin ulkopuolelle.
Vuoden 1054 tapahtumiin kulminoituneessa Suuressa skismassa läntiset ja itäiset paikalliskirkot erosivat toisistaan erillisiksi tunnustuskunniksi eli paavin johtamaksi katoliseksi kirkoksi ja idän ortodoksiseksi kirkoksi.
1900-luvulla ortodoksinen kirkko koki suuria muutoksia: kirkko hävisi lähes tyystin Vähästä-Aasiasta, Balkanin alueen kirkot organisoituivat uudella tavalla, Venäjän vallankumous muutti kirkon asemaa Venäjällä ja läntisessä maailmassa ortodoksien piiriin syntyi diaspora. (=hajallaan asumista , eli  jokin uskonnollinen tai kansallinen ryhmä joutuu muuttamaan uuteen maahan tai uudelle asuma-alueelle.)

OPPI
Toisin kuin protestanttinen kristillisyys, ortodoksisuus ei perustu tunnustuksiin, vaan keskeistä on käsitys kirkosta oikean uskon ilmaisijana. Kirkon usko perustuu opinkappaleisiin eli dogmeihin, jotka puolestaan kirkon näkemyksen mukaan perustuvat suoraan Jumalan ilmoitukseen. Kirkon uskonkappaleet on määritelty seitsemässä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa.
Ortodoksisessa, kuin myös katolisessa kirkossa Raamattuun perustuvien dogmien lisäksi kirkon traditiolla on merkittävä asema. Tämä traditio palautuu apostoliseen aikaan ja muodostaa kirkon näkemyksen mukaan Raamatun kanssa kirkon kokonaisuuden. Raamattu ja traditio on uskottu yksin ortodoksiselle kirkolle, joka tulkitsee niitä. Kirkko on kokonaisuudessaan erehtymätön oikean uskon suhteen. Merkittävä osa kirkon traditiota ovat myös kirkkoisien opetukset, joista erityisen arvossa pidettyjä ovat Gregorios Nazianzilainen, Basileios Suuri ja Johannes Krysostomos.
Jo varhain ensimmäisellä vuosituhannella ortodoksisen ja katolisen kirkon hallinnot alkoivat perustua erilaisiin ratkaisuihin, joiden on katsottu edustavan taustalla olevia erilaisia teologisia näkemyksiä. Keskeisimpiä näistä kysymyksistä on paavin asema kirkon päänä.
Ortodoksisessa kirkossa Neitsyt Marialla on erityinen asema esirukoilijana. Marian katsotaan olevan ainainen neitsyt ja ”uusi Eeva”, joka vastasi omasta tahdostaan myöntävästi ylienkeli Gabrielin esittämään kysyvään ilmoitukseen Jeesuksen syntymästä. Ortodoksit eivät tunnusta katolisen kirkon oppia Marian synnittömästä sikiämisestä ja suoraan taivaaseen nousemisesta.

SAKRAMENTIT JA JUMALANPALVELUS

Ortodoksisessa kirkossa ei ole ehdotonta määritelmää sakramenttien määrästä, mutta usein niitä katsotaan olevan seitsemän: kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen, katumus,pappeus, avioliitto ja sairaanvoitelu. 
Traditiolla on merkittävä asema kirkon liturgisessa elämässä. Kirkon jumalanpalveluselämä koostuu erilaisista sykleistä, joihin kuuluvat päivittäiset, viikoittaiset ja vuosittaiset toimitukset sekä erilaiset jumalanpalvelustyypit. Jumalanpalveluskierron keskeisenä elementtinä on vuorokauden jumalanpalvelusrytmi muun muassa aamu-ja ehtoopalveluksineen. Tärkein kirkon palveluksista on liturgia eli ehtoollisjumalanpalvelus, joka toimitetaan ainakin sunnuntaisin ja juhlapäivinä; muun muassa luostareissa päivittäin. Jumalanpalveluksissa noudatetaan bysanttilaista perinnettä, jonka juuret voi nähdä juutalaisessa synagogajumalanpalveluksessa.


KATOLINEN KIRKKO

Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,12 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä asuu Amerikoissa, heitä on erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2002 katolilaisista 26 prosenttia asui Euroopassa (etenkin Keski-, Länsi- ja Etelä-Euroopassa), 13 prosenttia Afrikassa ja 10 prosenttia Aasiassa. Monissa Afrikan maissa sekä muun muassa Filippiineillä väestön enemmistö on katolilaisia. Suomessa katolilaisia on lähes 12 000.
Katolinen kirkko jakaantuu yleensä maantieteellisten alueiden mukaan hiippakunniksi, joiden johdossa on piispa. Kirkossa on yli kaksituhatta hiippakuntaa, kymmenkunta patriarkaattia, kuusisataa arkkihiippakuntaa sekä melkein kolmesataa hiippakuntaan rinnastettavaa paikalliskirkkoa. Tavallisesti maassa toimivien hiippakuntien piispat muodostavat piispainkokouksen, joita kirkossa on runsaat sata.
Katolisessa kirkossa on vuoden 2002 tilastojen mukaan 405 058 pappia ja 4 695 piispaa. Katolinen kirkko on yhtenäinen verrattuna protestanttisiin kirkkoihin, ortodoksiseen kirkkoon tai orientaaliortodoksiseen kirkkoon. Yksi keskeisimpiä ajatuksia katoliselle kirkolle on ajatus siitä, että paavius perustuu apostoli Pietarin perinnölle. Yhtenäisyyden tärkeimpänä takaajana on paavi
HISTORIA
Katolisen kirkon historia ulottuu kahden tuhannen vuoden taakse alkuseurakunnan aikoihin. Seuraavina vuosisatoina kristikunnassa vallitsi yhtenäisen kirkon aika, mutta vuonna1054 kristityt jakaantuivat lännen katolilaisiin ja idän ortodokseihin. Katolinen kirkko on historiansa aikana ollut voimakas mahtitekijä varsinkin Euroopassa. Sen historiaan liittyy läheisesti myös paaviuden historia.
Katolinen kirkko katsoo edustavansa alkuperäistä, perinteeltään rikkoutumatonta kirkkoa ajanlaskun alkuun asti ja muiden kirkkojen olevan siitä eronneita. Jo ensimmäisellä vuosituhannella muusta kristikunnasta erosivat eräät nestoriolaiset ja monofysiittiset kirkot, muun muassa Egyptinkoptilainen kirkko. Vuonna 1054 katolinen ja ortodoksinen kirkko erosivat toisistaan pääasiassa erään Pyhää Henkeä koskevan oppiriidan (filioque) vuoksi. Protestanttiset kirkot erosivat katolisesta kirkosta reformaation aikana, vuodesta 1517 lähtien.
Katolisella kirkolla on näistä kirkoista parhaat yhteydet ortodoksiseen kirkkoon, jonka kanssa oppierot ovat vähäisiä.

SAKRAMENTIT 
Katolisessa kirkossa sakramentteja on myös seitsemän. Ne ovat kaste, konfirmaatio, ehtoollinen, synnintunnustus, sairaiden voitelu, vihkiminen ja avioliitto.







Toivottavasti sait hyödyllistä tietoa ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta. HYVÄÄ VIIKONLOPPUA IHANAT LUKIJAT JA PALAILLAAN TAAS PIAN"!! =)





sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Syy paavin eroamiseen

Terve! Nyt tulee historian lyhin postaus aiheesta miksi paavi voi erota. Tämä kuva tuli eteen, enkä voinut vastustaa sen laittamista tänne. En suosittele kuvan katsomista, jos lukijana on erittäin konservatiivinen ja huumorintajuton henkilö.



Mutta hei, onhan se kaavun liehuminen nyt aika rasittavaa. Pitäisköhän laittaa vaatesuunnitelijat suunnittelemaan tuulisellekin säälle sopiva asu?

Hauskaa sunnuntain jatkoa!

lauantai 2. marraskuuta 2013

Idän ja lännen kirkon ero

Heippahei taas ja hyvää Halloweenia! Tänään postaan teille Idän ja Lännen kirkon erosta. Pahoitteluni myös, että postauksiemme aiheet eivät ole aikajärjestyksessä.


Ero tapahtui Rooman valtakunnan aikaan. Siellä oli vahvoja kristillisiä keskuksia: Konstantinopoli idässä ja Rooma lännessä. Itä ja länsi erosivat niin kulttuurisesti kuin hallinnollisesti. Ajan kuluessa myös hengellisyys kehittyi erilaiseksi. Lännessä korostettiin käytäntöä ja moraalia sekä poliitista voimaa. Idässä korostui mysstiikka eli maailmassa vaikuttava jumalallinen salaisuus.

Hajaantumisen ensimmäinen vaihe alkoi 400-luvulla Khalkedonin kirkolliskokouksesta, kun Persian niin sanottu assyrialainen kirkko erosi Konstantinopolista Kristuksen luontoa käsittelevien oppikiistojen vuoksi. Myös orientaaliset kirkot erosivat Konstantinopolista.

Rooman valtkaunta jakautui kahtia sisäisten kiistojen takia vuonna 395. Syntyivät Länsi-Rooma ja Itä-Rooma eli Bysantti. Syitä kirkkojen eroon oli monia: eri kieli ja kulttuuri, erot opeissa ja tavoissa.

Vuonna 1054 pannajulistuksien vuoksi syntyivät idän ortodoksinen ja lännen katolinen kirkko. Ristiretket kärjistivät välirikkoa entisestään.

Idän kirkko

Idän eli ortodoksisen kirkon keskukseksi muodostui Konstantinopoli. Kielennä oli kreikka. Kirkkokunnan ylimpiä piispoja ja johtajia kutsutaan patriarkoiksi. Kirkko palveli hallitsijalle. Eroja länteen oli myös kirkkoarkkitehtuurissa ja taitessa. Opissa korostettiin mystiikkaa.

Lännen kirkko

Lännessä keskus oli Rooma ja kieli latina. Paavi oli kirkon johtaja ja hänellä oli paljon maallista valtaa. Oppina toimi pelastumisen ehdot. Uskontunnustukseen lisätiin Filioque-lisäys ja papistolle esitettiin selibaattivaatimus.

Kirkkojen välirikko muutti siis kirkkojen suhteeen vihamielisiksi- Kirkonkiroukset olivat voimassa yli 9000 vuotta. Pannaan julistukset purettiin vasta vuonna 1965.




Tässä kuva, joka havainnollistaa kirkon jakautumista.
Ortodoksinen kirkko pysyi, mutta lännen kirkko alkoi hajaantua moniin eri suuntauksiin.


 Kuvassa ovat paavi ja patriarkka.

Hauskaa viikonlopun jatkoa kaikille :)

torstai 31. lokakuuta 2013

Paavi- katolisen kirkon kuningas


Koska otimme itseämme niskasta kiinni, ja päätimme ryhdistäytyä tämän blogin kanssa, niin saatte ihanat lukijat meiltä tänään kolme aivan mahtavaa postausta kirkkohistoriaan liittyen. 

Tänään saat paljon uutta tietoa paavista ja paaviuden kehityksestä. Lisäksi voit saada myös paljon sellaista tietoa, jota et koskaan ennen uskonut kuulevasi paavista.

Mitä paavilla tarkoitetaan? -Paavi (latinaksi  papa) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja vatikaanin päämies. Paavi asuu Vatikaanissa, joka on Italian pääkaupungin Rooman ympäröimänä. 
Vatikaani on maailman pienin itsenäinen valtio pinta-alaltaan ja väkiluvultaan. 
Pinta-alaltaan Vatikaani on vain 44 hehtaaria, eli erittäin pieni valtio. 


Paavi valitaan virkaansa paavinvaalilla eli niin sanotulla konklaavilla (=Konklaavi on katolisessa kirkossa paavin nimittämien kardinaalien kokous, jossa he valitsevat uuden kirkon päämiehen eli paavin. Äänestyskelpoisia ovat kardinaalit, jotka olivat alle 80-vuotiaita paavinistuimen vapautuessa. Sana tulee latinan ilmauksesta cum clavi ("avaimen kanssa")
joka viittaa valintaan suljettujen ovien takana.) wikipedia.com. Paavin virka on elinikäinen ja ainoastaan miehet voivat toimia paavina. Ja yleensä paavin virka siirtyy seuraavalle edeltäjän kuoltua. HUOM! NÄISSÄKIN ON POIKKEUKSIA, ESIM NYKYISEN PAAVIN EDELTÄJÄ PAAVI BENEDICTUS EROSI VIRASTAAN TERVEYSSYIHIN VEDOTEN....
Tällä hetkellä paavina on Franciscus ja virallisten luetteloiden  mukaan hän on 266. paavi. 
Franciscus valittiin 13.maaliskuuta 2013. 










Paaviuden kehitys: 

Paaviuden synty ja valtataistelu keisarinkanssa

Paaviutta perusteltiin siten, että Pyhä Pietari sai valtansa Jeesukselta.
Paavi kohosi muiden piispojen yläpuolelle 400-luvulla.
Eräs tunnettu paavi on nimeltään Gregorius suuri (590-604), ja hän tunnusti Bysantin keisarin ylivallan.
Paaveilla oli tapana voidella kuninkaat. Kaarle Suuren aikaan frankkien ja kirkon liitto vahvistui eli se tarkotti sitä , että lännessä oli vain yksi hallitsija ja yksi uskonto. 

Paaviuden huippukausi 
900-luvun kirkkovaltion rappiokauden uudistusliike paransi paavin asemaa.
Tunnetuin paavi tältä ajalta on Gregorius VII, jonka kuuluisa lausahdus  oli, että "Rooman kirkko ei voi erehtyä."
Kardinaalien asema nousi 1000-luvulla, jolloin valtaan asettui Innocentius III, ja hänen lausahduksensa oli :" Kristuksen sijainen maanpäällä."
1000-luvulla paavin valta oli korkeimmillaan ja paavi oli myös  poliittinen neuvoja ja tuomari.

Paaviuden rappiokausi myöhäiskeskiajalla
Rappiokausi sai alkunsa 1300-luvulla, ja silloin ristiretket heikensivät paaviutta ja paavien asemaa. Rappiokaudella 7 paavia oli  Avignonissa Ranskan hovin valvonnassa.
1300-luvulla oli suuri skisma jolloin oli kaksi paavia samaan aikaan. Skismalla tarkoitetaan teologista ja poliittista kiistaa, joka johti kristikunnan hajaannukseen ja katolisen ja ortodoksisen kirkon syntyyn Rooman ja itäisten patriarkaattien suhteiden katkettua.  
Kahden paavin välillä syntyi kriisi siitä kumpi on oikea paavi, niimpä Pisan kirkolliskokous erotti molemmat paavit ja valitsi tilalle uuden, siitä seurasi se, että nyt oli siis kolme paavia jotka kaikki väittivät olevansa oikea paavi. Skisma loppui 1417. Skisman loputtua tuli renessanssipaaveja jotka olivat kuin ruhtinaita, he suosivat kaupallista toimintaa ja taiteita ( mm. Michelangelo). Lisäksi he rakeennuttivat Pietarinkirkon joka johti velkaongelmaan. 



Tiesittekö te rakkaat lukijat, että myös eräillä paaveilla on ollut erittäin kallis vaatemaku. 
Franciscuksen edeltäjä paavi Benedictus XVI oli tunnettu siitä, että osti erittäin kalliita vaatteita ja kenkiä itselleen joten muoti oli hänelle erittäin tärkeää. Paavitkin voivat siis olla materialisteja.. ;)



Paavi Benedictus oli myös ensimmäinen paavi, joka hyväksyi ehkäisynkäytön.
Ehkäisyn salliminen koskisi kuitenkin vain joitain erityistapauksia, kuten tilannetta, jossa aviopuolisoista toisella olisi esimerkiksi HIV.
Lisäksi paavi Benedictus asetti eräänlaisen homoseksuaalikiellon, eli siis kielto jonka mukaan homoseksuaalista ei voisi tulla pappia. 









kuvassa Vatikaani

Tästä linkistä painamalla pääset Vatikaanin virallisille kotisivuille, kannattaa käydä kurkkaamas







http://www.youtube.com/watch?v=KUE706BZlFs
Samasta aiheesta tehty video, jossa samat tekstit ovat vain videon muodossa. 

http://www.youtube.com/watch?v=Fz1iAaZUrLM tässä videossa näät Vatikaanin.



Hauska parodia paaveista, kannattaa katsoa. 
 





hauskoja paavin kuvia tähän loppuun

HYVÄÄ ILLANJATKOA KAIKILLE JA TOIVOTTAVASTI JAKSOIT LUKEA PAAVI POSTAUKSEN LOPPUUN ASTI. POSTAUKSIA TULEE LUULTAVASTI TAAS VIIKONLOPPUNA, JOTEN ODOTTAKAAHAN SIIHEN ASTI INNOLLA ;) PALAILLAAN TAAS :)







Martti Luther -reformaation isä

Heippahei kaikki! Tänään postaustahti on uskomattoman kova, jo toinen teksti päivän sisään! Nyt kerromme teille reformaatiosta ja Martti Lutherista :)

Reformaatio on termi, jolla viitataan usein uskonpuhdistukseen. Se alkoi 1400-luvulla Saksasta. Syitä reformaatioon olivat kansallisvaltiot ja katolisen kirkon aseman muutos. Katolisen kirkon toiminta herätti yleistä paheksuntaa, kirkkoa kritisoitiin paljon mm. anekaupasta. Myöskin kirjapainotaito edesauttoi reformaatiota, koska tietoa oli helpompi levittää. Reformaation ruumiillistuma oli saksalainen Martti Luther.

MARTTI LUTHER (1483-1546)

Martti Luther syntyi Saksan Eislebenissä vuonna 1483 talonpoikaiseen sukuun. Hän kasvoi synnnin, kuoleman, kiirastulen ja kadoruksen pelon keskellä. Kuri oli ankara niin kotona kuin koulussakin.

Hän opiskeli Erfurtin yliopistossa ja valmistui maisteriksi. Isä odotti pojastaan tulevan lakimies. Luther kuitenkin toteuti oman tahtonsa ja meni agustinolaisluostariin. Luther noudatti tarkasti munkkilupausta ja luostari-ihanteita. Hän rukoili, paastosi ja ruoski itseään.

Luther oli ahdistunut ja huolissaan siitä, pelastuisiko hänen sielunsa. Mitä enemmän Luther tutki itseään ja Raamattua, sitä enemmän hänen käsityksensä alkoi erota katolisen kirkon opetuksista. Hän oivalsi, että synti oli pahuutta, joka ei häviä vaikka kuinka rukoilisi ja paastoaisi. Hän ymmärsi, että ihminen pelastuu yksin uskosta.

Luther arvosteli katolisen kirkon ylläpitämää anekauppaa, jolla kiirastulessa olon aikaa sai lyhennettyä rahalla. Luther kirjoitti 95 teesiä, jotka hän naulasi Wittenbergin linnankirkon oveen vuonna 1517. Tätä pidetään reformaation alkuna. Teesit levisivät nopeasti ympäri Euroopan kirjataidon ansiosta. Luther hyväksyi sakramenteiksi ainoastaan kasteen ja ehtoollisen, koska niillä oli raamatullinen perusta.

Vuonna 1521 Luther julistettiin kirkonkiroukseen. Luther ei suostunut perumaan kirjoituksiaan ja keisarin ollessa uskollinen kirkon johtajalle, hänet julistettiin myös valtakunnankiroukseen. Vaaliruhtinas Frederik Viisas kuitenkin otti hänet suojaan linnaansa, jossa Luther keskittyi kymmenen kuukauden ajan kirjalliseen työhön. Hänen tavoitteensa oli, että tavallinen kansa voisi lukea Raamattua omalla kielellään. Hän käänsi Uuden testamentin saksaksi. Isossa ja pienessä katekismuksessa hän selitti kristinuskon pääkohdat. Myöhemmin Luther käänsi myös Vanhan testamentin saksaksi ja saksankielinen koko Raamattu ilmestyi vuonna 1543.

Luther meni myös naimisiin entisen nunnan Katharina von Boran kanssa ja he saivat kuusi lasta.


  (google.fi)

Lutherin esimerkkiä seurasivat monet muutkin perässä. Reformaatio houkutteli monia hallitsijoita, koska se tarjosi mahdollisuuden vapautua katolisen kirkon vallasta. Hallitsijat saivat näin kirkon rahat itselleen.

Sveitsissä Ulrich Zwingli aloitti reformaation. Hänen mielestään Luther jätti monet uudistukset puolitiehen. Zwingli eteni järjestelmällisesti ja poisti kirkosta kaikki sellaiset tavat ja opit, joilla ei ollut tukea Raamatussa. Zwinglin kuoltua taistelussa hänen hengenmiehensä Jean Calvin jatkoi Zwinglin ajatusten toteuttamista. Calvin muotoili reformoidulle kirkolle järjestelmällisen opin.

Englannissa reformaatio oli hieman erilainen. Kuningas Henrik Kahdeksas oli alun perin harras katolilainen, mutta yksityiselämä sotki uskonasiat. Paavi kieltäytyi mitätöimästä kuninkaan avioliiton. Kuningas julistautui Englannin kirkon pääksi vuonna 534 ja rikkoi välinsä paaviin, jotta voisi avioitua uudelleen. Englannin reformaatiossa kyse oli politiikasta ja taloudellisista hyödyistä.Kirkon opin ja hallintojärjestelmän laatimiseen ryhtyivät Canteburyn arkkipiispaksi valittu Thomas Cranmer ja kuninkaan sihteeri Thomas Cromwell.

Uskonpuhdistus siis vaikutti Eurooppaan suurestikkin. Tärkeimpiä muutoksia olivat luostarien ja selibaatin hylkääminen, kahden sakramentin vakiinnuttaminen, oppi antikristuksesta, yleinen pappeus ja oppi siitä, että pelastus tapahtuu yksin armosta.
(google.fi)

Loppuun vielä viisaan miehen Martti Lutherin suusta kuultu lausahdus:

Miksi tytöt kehittyvät henkisesti poikia aikaisemmin?
No, kyllähän rikkakasvitkin kasvavat hyötykasveja aikaisemmin.

Onneksi taisi Lutherinkin mieli hieman muuttua sen jälkeen, kun hän rakastui vaimoonsa Katharina von Boraan :)





Kristittyjen vainot

Maailmassa on aina ollut erimielisyyksiä ihmisten välillä. On ollut syrjimisiä, vihaamista ja vähättelyä. Syyt syrjimiseen tai jopa vainoihin ovat nykyään hyvin erilaisia kuin ennen. Kristittyjäkin on vainottu, mikä voi nykyaikana tuntua oudolta, onhan se kuitenkin kannattajamäärältään maailman suurin uskonto.

Vaikka Rooman valtakunta suhtautui sallivast kaikkiin uskontoihin, pidettiin keisarinpalvontaa tärkeänä, ja sitä vaadittiin jokaiselta valtion virkamieheltä. Kristityt eivät kuitenkaan osallistuneet keisarinpalvontaan, koska aluksi heidät samaistettiin juutalaisiin, jotka olivat saaneet siitä vapautuksen. Kristityt vetäytyivät myös sotapalveluksesta ja kansanjuhlista, mikä herätti epäluuloja ja paheksuntaa. Kristityt viettivät ehtoolista salassa, vain seurakuntaan kuuluvien kesken, mikäherätti myös ihmetystä. Koska heidän toimistaan ei tarkkaan tiedetty, liikkui heistä myös monenlaisia hullunkin kuuloisia huhuja. Heitä epäiltiin esimerkiksi kannabilismista, ja erät roomalainen historijoitsija mainitsee kristinuskosta inhottavana taikauskona. Kaikki nämä uskonnolliset, poliittiset ja eettiset epäluulot saivat muut ihmiset vainoamaan kristittyjä.

Aluksi vainot olivat paikallisia. Keisari Nero syytti kristittyjä Rooman palosta vuonna 64 ja aloitti heidän vainoamisensa. Kristittyjä poltettiin ja teloitettiin. Vuonna 112 keisari Trajanus antoi ohjeen, jonka mukaan kristityksi tunnustautuminen kiellettiin kuolemanrangaistuksen uhalla. Heitä ei kuitenkaan erikseen etsitty vangittaviksi ja kuolemanrangaistuksen saattoi välttää luopumalla uskosta ja uhraamalla roomalaisille jumalille.

Ensimäinen kristitty marttyyri oli kreikankielisten kristittyjen johtaja Stefanos, joka kivitettiin kuoliaaksi Jerusalemissa noin vuonna 34. Marttyyri tarkoittaa henkilöä, joka on kuollut uskonsa puolesta.

Vainot muuttuivat järjestelmällisiksi 200-luvun puolivälissä. Keisari Decius antoi määräyksen, jonka mukaan jokaisen kansalaisen piti uhrata keisarille ja hankkia siitä viranomaisen todistus. Osa kristityistä pakeni ja piiloutui, osa uhrasi keisarille ja säilytti henkensä. Seurakuntien toiminta vaikeutui, koska moni tärkeä johtaja oli kuollut marttyyrinä ja pakenijoita oli paljon. Keisari Valerius tiuksensi otetta entisestään, ja kielsi kristittyjen jumalanpalvelukset, takavarikoi kirkon omaisuuden ja määräsi teloitettavaksi kaikki papit, jotka kieltäytyivät uhraamasta keisarille.

Viimeinen yritys hävittää kristinusko kokonaan Rooman valtakunnasta tapahtui 300-luvun alussa. Keisari Diocletianus pyrki palauttamaan vanhan roomalaisen uskonnon valtion ainoaksi aatteelliseksi perustaksi. Hän päätti hävittää kristinuskon kokonaan. Hän tuhosi kirkkoja ja vaati kristittyjä uhraamaan valtion jumalille kuoleman, kidutuksen ja karkotuksen uhalla. Vaikka rajoitukset olivat ankaria, kristillinen kirkko säilyi.

Kristinuskon tuhoaminen ei onnistunut joten Rooman valtakunnan johto arvioi tilanteen uudelleen, Vuonna 311 Galeriuksen suvaitsevaisuusjulistuksen mukaan kristityille kuuluivat Rooman valtakunnassa samat oikeudet kuin muille kansalaisille. Kristityt saivat luvan tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan, mutta heidän tuli rukoilla myös valtakunnan menerstyksen puolesta. Uskonto muuttui vainotusta sallituksi.

Vuonna 313 keisari Konstantinus alkoi suosia kristinuskoa. Tätä kutsutaan konstantinolaiseksi käänteeksi. Konstantinuksen päätös oli sekä uskonnollinen että poliittinen. Hän ymmärsi, että taistelu kirkkoa vastaan oli turhaa ja siksi hän otti kirkon liittolaisekseen.

Keisari Thedosiuksen hallintoaikana kristinuskosta tuli valtionuskonto. Vuonna 392 hän kielsi muiden uskontojen harjoittamisen ja aiemmin vainotusta uskonnosta tuli Rooman valtakunnan ainoa sallittu uskonto.

Toisaalta tämän seurauksena muiden uskontojen harjoittajia alettiin vainota. Tämä kertoo elämän raakuudesta ja ihmisluonnosta. Ajatellaan, että muut tekevät väärin ja oma uskonto on ainoa oikea. Onneksi nykyaikana ollaan suvaitsevampia, eikä uskonnon takia vainoamista esinny enään niin paljon kuin Rooman valtakunnan aikana.Toisaalta, esimerkiksi toisen maailmansodan natsisaksan kauheuksista ei ole kulunut edes sataa vuotta. Juutalaisvainot olivat Saksassa arkipäivää.

Tästä MTV3:n uutisesta voi lukea, kuinka paljon vainoja kuitenkin vieläkin esiintyy:
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/vainot-ovat-myos-nykypaivaa/2010/01/1043176

Toivottavasti tulevaisuudessa uskonnonvapaus todellakin saa merkityksensä joka puolella maailmaa. Jokaisella pitäisi olla oikeus harjoittaa sitä uskontoa mitä haluaa turvallisesti, ilman pelkoao uhkailusta tai vainoamisesta.
(google.fi)