tiistai 12. marraskuuta 2013

tietovisa

Hei rakkaat lukijat! Nyt on tullu taas aika, kun jakso on lopuillaan ja tämä blogi taas hiljenee ainakin toistaiseksi. =(  Tähän loppuun haluaisimme tehdä pienen tietovisan ja jonka avulla voitte testata taitojanne. ;)

1. Mikä on suurin maailman uskonto?
A) Kristinusko
B) Hindulaisuus
C) Islam

2. Ketä on kristinuskossa eniten?
A) Protestantteja
B) Ortodokseja
C) Katolisia

3. Mistä kristinusko sai alkunsa?
A) Rooman valtakunnasta
B) Suomesta
C) Kiinasta

4. Mikä tai mitkä olivat kristittyjen vainojen syyt?
A) Ulkonäkö
B) Uskonnolliset, poliittiset ja eettiset epäluulot
C) Kristittyjen huonot taistelutaidot

5. Kuka oli Nero?
A) Tiedemies
B) Suutari
C) Keisari

6. Mitä merkittävää tapahtui Konstantinolaisessa käänteessä vuonna 313?
A) Nahan hinta aleni
B) Kristityille uskonnonvapaus
C) Kristityt karkoitettiin Roomasta

7. Mitä kirkko ei tarkoita?
A) Rakennus
B) Koirarotu
C) Uskontoryhmä/yhteisö

8. Minä vuonna kirkko erosi idän ja lännen kirkoiksi?
A) 1054
B) 2003
C) 652

9. Mikä oli lännen kirkon pääkeskus?
A) Lontoo
B) Konstantinopoli
C) Rooma

10.Milloin oli sydänkeskiaika?
A) n.200-600
B)n. 1000-1300
C) n. 1600-1900

11. Kuka on paavi?
A) Jeesuksen poika
B) Katolisen kirkon johtaja
C) Patriarkan velipuoli

12. Mikä oli reformaatio?
A) Uskonpuhdistus
B) Tiivistelmä
C) Katolilainen kirkko rakennus

13. Mistä maasta reformaatio alkoi?
A)Yhdysvallat
B) Sveitsi
C) Saksa

14. Mikä näistä ei ole prostestanttinen kirkko?
A) Luterilainen kirkko
B) Ortodoksinen kirkko
C) Anglikaaninen kirkko

15. Missä maassa on paljon vapaakirkkoja?
A) Suomi
B) Intia
C) Yhdysvallat

Kiitos osallistumisesta!  oikeat vastaukset löydät alapuolelta! Jos saat yli 10 oikein, olet varsinainen uskontotietäjä;)




 a, c ,a,b,c,b,c,a, b, b, a, b









 Haluamme kiittää teitä kaikkia ihania lukijoitamme! Palaillaan taas ja hyvää joulun odotusta!! <3

perjantai 8. marraskuuta 2013

Ortodoksi ja katolinen

Moikka kaikki ihanat lukijat ja anteeksi parin päivän postaustauko.
Päätin tulla postaamaan teille ihan vain yleisesti tietoa ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta, sillä postasimme pari päivää sitten kirkkojen väliset erot, mutta vaikea on ymmärtää eroja jos ei ymmärrä mitä kyseiset sanat tarkoittaa! :)

Ortodoksisella kirkolla(kreikkalaiskatolinen kirkko) tarkoitetaan kristillistä kirkkoa johon kuuluu yli 270 miljoonaa jäsentä. 

Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista sijaitsee Venäjällä, Balkanin niemimaalla ja Lähi-idässä. Vanhastaan kreikkalaiskatolisella kirkolla tarkoitettiin yhteisen katolisen kirkon itäistä, bysanttilaista haaraa erotukseksi katolisen kirkon läntisestä eli roomalaiskatolisesta haarasta. Termiä kreikkalaiskatolinen kirkko ei juuri enää käytetä, koska sille on Suomessa 1900-luvun lopussa yritetty vakiinnuttaa toista eli uniaattikirkon merkitystä
Ortodoksinen kirkko ei ole samalla tavoin yhtenäinen kuin esimerkiksi katolinen kirkko, vaan pikemminkin erilaisten kirkkojen yhteenliittymä. Ortodoksisten kirkkojen ryhmään lasketaan varsinaisen ortodoksisen kirkon lisäksi myös orientaaliset ortodoksiset kirkot sekä itäsyyrialainen Idän apostolinen kirkko. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu viisitoista itsenäistä paikalliskirkkoa. 

HISTORIA 
Ortodoksinen kirkko katsoo olevansa sama kirkko, jonka Jeesus ja apostolit perustivat ja joka toimi 300-luvulta lähtien Rooman valtionkirkkona. Valtionkirkossa oli viisipatriarkkaa viidessä kaupungissa: Jerusalemissa, Antiokiassa, ,Roomassa,  Aleksandriassa ja Konstantinopolissa (nykyinen Istanbul).
Ortodoksisen ja orientaalisten kirkkojen ero alkoi tapahtua 400-500-luvuilla, jolloin orientaaliset ortodoksiset kirkot alkoivat irtaantua Itä-Rooman valtionkirkon kristologisista linjauksista. Kiistassa oli kyse erosta patriarkka Nestorioksen esittämän kristologisen näkemyksen, jonka mukaan Kristus oli erikseen jumalainen ja inhimillinen olento, ja ortodoksisten kirkkojen näkemyksen välillä, jonka mukaan Kristus oli samanaikaisesti jumala ja ihminen. Orientaaliset kirkot kuten Armenian apostolinen kirkko ja Egyptinkoptilainen kirkko omaksuivat oman monofysiittisen(=Monofysitismi oli kristillinen antiikin aikainen oppi, jonka mukaan Kristus ei ole sekä ihminen että Jumala, vaan hänellä on vain yksi, jumalallinen luonto) tulkintansa joka korosti Kristuksen jumaluutta.Islamin leviämisen myötä ja Bysantin menettäessä alueita kasvavalle kalifaatille nämä kirkot joutuivat Bysantin vaikutuspiirin ulkopuolelle.
Vuoden 1054 tapahtumiin kulminoituneessa Suuressa skismassa läntiset ja itäiset paikalliskirkot erosivat toisistaan erillisiksi tunnustuskunniksi eli paavin johtamaksi katoliseksi kirkoksi ja idän ortodoksiseksi kirkoksi.
1900-luvulla ortodoksinen kirkko koki suuria muutoksia: kirkko hävisi lähes tyystin Vähästä-Aasiasta, Balkanin alueen kirkot organisoituivat uudella tavalla, Venäjän vallankumous muutti kirkon asemaa Venäjällä ja läntisessä maailmassa ortodoksien piiriin syntyi diaspora. (=hajallaan asumista , eli  jokin uskonnollinen tai kansallinen ryhmä joutuu muuttamaan uuteen maahan tai uudelle asuma-alueelle.)

OPPI
Toisin kuin protestanttinen kristillisyys, ortodoksisuus ei perustu tunnustuksiin, vaan keskeistä on käsitys kirkosta oikean uskon ilmaisijana. Kirkon usko perustuu opinkappaleisiin eli dogmeihin, jotka puolestaan kirkon näkemyksen mukaan perustuvat suoraan Jumalan ilmoitukseen. Kirkon uskonkappaleet on määritelty seitsemässä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa.
Ortodoksisessa, kuin myös katolisessa kirkossa Raamattuun perustuvien dogmien lisäksi kirkon traditiolla on merkittävä asema. Tämä traditio palautuu apostoliseen aikaan ja muodostaa kirkon näkemyksen mukaan Raamatun kanssa kirkon kokonaisuuden. Raamattu ja traditio on uskottu yksin ortodoksiselle kirkolle, joka tulkitsee niitä. Kirkko on kokonaisuudessaan erehtymätön oikean uskon suhteen. Merkittävä osa kirkon traditiota ovat myös kirkkoisien opetukset, joista erityisen arvossa pidettyjä ovat Gregorios Nazianzilainen, Basileios Suuri ja Johannes Krysostomos.
Jo varhain ensimmäisellä vuosituhannella ortodoksisen ja katolisen kirkon hallinnot alkoivat perustua erilaisiin ratkaisuihin, joiden on katsottu edustavan taustalla olevia erilaisia teologisia näkemyksiä. Keskeisimpiä näistä kysymyksistä on paavin asema kirkon päänä.
Ortodoksisessa kirkossa Neitsyt Marialla on erityinen asema esirukoilijana. Marian katsotaan olevan ainainen neitsyt ja ”uusi Eeva”, joka vastasi omasta tahdostaan myöntävästi ylienkeli Gabrielin esittämään kysyvään ilmoitukseen Jeesuksen syntymästä. Ortodoksit eivät tunnusta katolisen kirkon oppia Marian synnittömästä sikiämisestä ja suoraan taivaaseen nousemisesta.

SAKRAMENTIT JA JUMALANPALVELUS

Ortodoksisessa kirkossa ei ole ehdotonta määritelmää sakramenttien määrästä, mutta usein niitä katsotaan olevan seitsemän: kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen, katumus,pappeus, avioliitto ja sairaanvoitelu. 
Traditiolla on merkittävä asema kirkon liturgisessa elämässä. Kirkon jumalanpalveluselämä koostuu erilaisista sykleistä, joihin kuuluvat päivittäiset, viikoittaiset ja vuosittaiset toimitukset sekä erilaiset jumalanpalvelustyypit. Jumalanpalveluskierron keskeisenä elementtinä on vuorokauden jumalanpalvelusrytmi muun muassa aamu-ja ehtoopalveluksineen. Tärkein kirkon palveluksista on liturgia eli ehtoollisjumalanpalvelus, joka toimitetaan ainakin sunnuntaisin ja juhlapäivinä; muun muassa luostareissa päivittäin. Jumalanpalveluksissa noudatetaan bysanttilaista perinnettä, jonka juuret voi nähdä juutalaisessa synagogajumalanpalveluksessa.


KATOLINEN KIRKKO

Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,12 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä asuu Amerikoissa, heitä on erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2002 katolilaisista 26 prosenttia asui Euroopassa (etenkin Keski-, Länsi- ja Etelä-Euroopassa), 13 prosenttia Afrikassa ja 10 prosenttia Aasiassa. Monissa Afrikan maissa sekä muun muassa Filippiineillä väestön enemmistö on katolilaisia. Suomessa katolilaisia on lähes 12 000.
Katolinen kirkko jakaantuu yleensä maantieteellisten alueiden mukaan hiippakunniksi, joiden johdossa on piispa. Kirkossa on yli kaksituhatta hiippakuntaa, kymmenkunta patriarkaattia, kuusisataa arkkihiippakuntaa sekä melkein kolmesataa hiippakuntaan rinnastettavaa paikalliskirkkoa. Tavallisesti maassa toimivien hiippakuntien piispat muodostavat piispainkokouksen, joita kirkossa on runsaat sata.
Katolisessa kirkossa on vuoden 2002 tilastojen mukaan 405 058 pappia ja 4 695 piispaa. Katolinen kirkko on yhtenäinen verrattuna protestanttisiin kirkkoihin, ortodoksiseen kirkkoon tai orientaaliortodoksiseen kirkkoon. Yksi keskeisimpiä ajatuksia katoliselle kirkolle on ajatus siitä, että paavius perustuu apostoli Pietarin perinnölle. Yhtenäisyyden tärkeimpänä takaajana on paavi
HISTORIA
Katolisen kirkon historia ulottuu kahden tuhannen vuoden taakse alkuseurakunnan aikoihin. Seuraavina vuosisatoina kristikunnassa vallitsi yhtenäisen kirkon aika, mutta vuonna1054 kristityt jakaantuivat lännen katolilaisiin ja idän ortodokseihin. Katolinen kirkko on historiansa aikana ollut voimakas mahtitekijä varsinkin Euroopassa. Sen historiaan liittyy läheisesti myös paaviuden historia.
Katolinen kirkko katsoo edustavansa alkuperäistä, perinteeltään rikkoutumatonta kirkkoa ajanlaskun alkuun asti ja muiden kirkkojen olevan siitä eronneita. Jo ensimmäisellä vuosituhannella muusta kristikunnasta erosivat eräät nestoriolaiset ja monofysiittiset kirkot, muun muassa Egyptinkoptilainen kirkko. Vuonna 1054 katolinen ja ortodoksinen kirkko erosivat toisistaan pääasiassa erään Pyhää Henkeä koskevan oppiriidan (filioque) vuoksi. Protestanttiset kirkot erosivat katolisesta kirkosta reformaation aikana, vuodesta 1517 lähtien.
Katolisella kirkolla on näistä kirkoista parhaat yhteydet ortodoksiseen kirkkoon, jonka kanssa oppierot ovat vähäisiä.

SAKRAMENTIT 
Katolisessa kirkossa sakramentteja on myös seitsemän. Ne ovat kaste, konfirmaatio, ehtoollinen, synnintunnustus, sairaiden voitelu, vihkiminen ja avioliitto.







Toivottavasti sait hyödyllistä tietoa ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta. HYVÄÄ VIIKONLOPPUA IHANAT LUKIJAT JA PALAILLAAN TAAS PIAN"!! =)





sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Syy paavin eroamiseen

Terve! Nyt tulee historian lyhin postaus aiheesta miksi paavi voi erota. Tämä kuva tuli eteen, enkä voinut vastustaa sen laittamista tänne. En suosittele kuvan katsomista, jos lukijana on erittäin konservatiivinen ja huumorintajuton henkilö.



Mutta hei, onhan se kaavun liehuminen nyt aika rasittavaa. Pitäisköhän laittaa vaatesuunnitelijat suunnittelemaan tuulisellekin säälle sopiva asu?

Hauskaa sunnuntain jatkoa!

lauantai 2. marraskuuta 2013

Idän ja lännen kirkon ero

Heippahei taas ja hyvää Halloweenia! Tänään postaan teille Idän ja Lännen kirkon erosta. Pahoitteluni myös, että postauksiemme aiheet eivät ole aikajärjestyksessä.


Ero tapahtui Rooman valtakunnan aikaan. Siellä oli vahvoja kristillisiä keskuksia: Konstantinopoli idässä ja Rooma lännessä. Itä ja länsi erosivat niin kulttuurisesti kuin hallinnollisesti. Ajan kuluessa myös hengellisyys kehittyi erilaiseksi. Lännessä korostettiin käytäntöä ja moraalia sekä poliitista voimaa. Idässä korostui mysstiikka eli maailmassa vaikuttava jumalallinen salaisuus.

Hajaantumisen ensimmäinen vaihe alkoi 400-luvulla Khalkedonin kirkolliskokouksesta, kun Persian niin sanottu assyrialainen kirkko erosi Konstantinopolista Kristuksen luontoa käsittelevien oppikiistojen vuoksi. Myös orientaaliset kirkot erosivat Konstantinopolista.

Rooman valtkaunta jakautui kahtia sisäisten kiistojen takia vuonna 395. Syntyivät Länsi-Rooma ja Itä-Rooma eli Bysantti. Syitä kirkkojen eroon oli monia: eri kieli ja kulttuuri, erot opeissa ja tavoissa.

Vuonna 1054 pannajulistuksien vuoksi syntyivät idän ortodoksinen ja lännen katolinen kirkko. Ristiretket kärjistivät välirikkoa entisestään.

Idän kirkko

Idän eli ortodoksisen kirkon keskukseksi muodostui Konstantinopoli. Kielennä oli kreikka. Kirkkokunnan ylimpiä piispoja ja johtajia kutsutaan patriarkoiksi. Kirkko palveli hallitsijalle. Eroja länteen oli myös kirkkoarkkitehtuurissa ja taitessa. Opissa korostettiin mystiikkaa.

Lännen kirkko

Lännessä keskus oli Rooma ja kieli latina. Paavi oli kirkon johtaja ja hänellä oli paljon maallista valtaa. Oppina toimi pelastumisen ehdot. Uskontunnustukseen lisätiin Filioque-lisäys ja papistolle esitettiin selibaattivaatimus.

Kirkkojen välirikko muutti siis kirkkojen suhteeen vihamielisiksi- Kirkonkiroukset olivat voimassa yli 9000 vuotta. Pannaan julistukset purettiin vasta vuonna 1965.




Tässä kuva, joka havainnollistaa kirkon jakautumista.
Ortodoksinen kirkko pysyi, mutta lännen kirkko alkoi hajaantua moniin eri suuntauksiin.


 Kuvassa ovat paavi ja patriarkka.

Hauskaa viikonlopun jatkoa kaikille :)